Taittovirheleikkauksen kulku

Lue päivitetty, laserleikkauksen kulkua käsittelevä artikkeli LaserTrustin sivuilta >>

Ehdoton enemmistö, noin 97 prosenttia taittovirheleikkauspotilaista saa femtolasik-toimenpiteen, ja siksi seuraavassa keskitytään kyseisen toimenpiteen kulkuun.

Kun potilas on tutkittu valmiiksi, hän tulee toimenpidehuoneeseen. Huoneessa on lääkärin lisäksi teknikko ja sairaanhoitaja. Teknikon tehtävä on vastata laserlaitteiden kalibroinnista ja valmistamisesta leikkaukseen. Hän myös käyttää koneita lääkärin ohjeiden mukaan leikkauksen aikana. Sairaanhoitaja pesee silmän ja sen ympäristön, laittaa tippoja ja hoitaa potilasta muutenkin. Lääkärin vastuulla on koko operaation onnistunut kulku. Potilaan tarvitsee ainoastaan totella lääkärin ohjeita pään asennon suhteen ja katsoa hänelle tarkoitusta varten kohdistettuun valoon, jotta silmä pysyisi hyvin paikoillaan.

Laitevalmistajat alleviivaavat toinen toistaan hienompien eye trackereiden ominaisuuksia, mutta käytännössä jokainen yli 100hz taajuudella toimiva silmän liikkeiden seurantalaite toimii hyvin. Potilaan silmän liikkeet eivät ole milloinkaan aiheuttaneet haittaa omalla kohdallani. Silmä liikkuu aina hitusen, vaikka kuinka tuijottaisi, mutta käytännön lopputulokseen sillä ei hyvän eye trackerin kanssa ole merkitystä. Joskus, kun olen operoinut potilasta, jolla on nystagmus, voi silmän fiksoida helposti paikoilleen ottamalla tassupinseteillä kiinni silmän sidekalvosta niiden muutamien sekuntien ajaksi kun eximer-laser toimii. Tämä auttaa eye trackerin työtä.

Potilas siis kohdistaa katseensa teknikon hänelle tarjoamaan tähtäysvaloon. Lääkäri huuhtelee silmän pinnan luomenlevittimen asettamisen jälkeen. Huuhtelua edeltää muutamia sekunteja kestävä sak:n paksuusmittaus ultraäänikärjellä. Tämä ei tunnu miltään, koska silmän pinta on puudutettu.

Seuraavaksi lääkäri asettelee potilaan pään leikkauksen kannalta optimaaliseen asentoon. Yleensä pää on hieman takakenossa. Tämän jälkeen alkaa läpän teko. Lääkäri painaa femtosekuntilaitteen kärjen silmän pintaan ja antaa teknikolle luvan käynnistää imu. Imu on tärkeä, jotta silmä ei liikkuisi suhteessa läppään. Paine aine ei vahingoita mitenkään silmää. Potilaalle se tuntuu epämiellyttävänä puristuksena, ei kipuna, noin 30 sekunnin ajan. Joskus kun orbitan eli silmäkuopan laitojen luut ovat lähellä, voi laitteen imurenkaan laita painaa niin, että syntyy lievä kipuaistimus. Kuitenkin kaikkein tärkeintä on laadukas, hyvä läppä ja sen merkitys on suurempi kuin hetkellisen epämiellyttävyyden, koska läpän laatu osaltaan määrää näön laatua koko loppuelämän ajan.

Potilaat raportoivat näkevänsä erilaisia valontuikahduksia kyseisen 30 sekunnin ajan, jonka läppäaihion muodostaminen kestää. Itse en enää muista, oliko minulla tässä valoaistimuksia vai ei.

Läppäaihion valmistuttua laite hellittää otteensa ja näkö tuntuu sumealta. Se johtuu siitä, että nyt sarveiskalvossa on noin sadan mikronin syvyydellä tasainen matto pieniä, noin kahden mikronin läpimittaisia purkauskuplia. Niitä on noin 600 000 ja yhdessä ne muodostavat pian nostettavan läpän aihion. Tässä kohden läppää ei vielä ole olemassa. Jos esimerkiksi kuplat jätettäisiin jostakin syystä yhdistämättä, niin muutaman tunnin kuluttua ne olisivat hävinneet silmästä ja silmä näyttäisi kuin siihen ei olisi ikinä koskettukaan.

Tämä on yksi tärkeimmistä syistä, miksi femtosekuntilaserilla tehty läppä on turvallisempi kuin mikrokeratomilla. Toinen syy on se, että femtolasikläpän paksuusvaihtelut ovat vähäisempiä kuin mikrokeratomilla mekaanisesti tehtynä.

Käytännössä edellä kuvattuun femtolsekuntilaserin turvaominaisuuteen tarvitsee turvautua äärimmäisen harvoin.

Seuraavaksi lääkäri merkitsee läppäaihion laitaan pääpuolesta katsottuna klo yhdentoista ja yhden kellosuuntiin merkit, joiden avulla läppä asemoidaan operaation loppuvaiheessa tarkasti alkuperäiselle paikalleen. Käytännössä se käy painamalla hieman terävällä stanssilla läpän rajan yli kulkevat viivat epiteeliin. Nämä viivat häviävät muutaman seuraavan tunnin aikana.

Merkkauksen jälkeen lääkäri ottaa housuhenkarin muotoisen instrumentin, jonka hän vie saumasta läpän alle ja erottaa läpän alustastaan ja siirtää sen syrjään klo 6 suuntaan lääkäristä katsoen. Tuossa suunnassa sijaitsee femtolaserin jättämä kannas, sarana. Sitten seuraa jäännöspaksuuden mittaus samalla ultraäänikärjellä, millä mitattiin kokonaispaksuuskin. Yleensä mittauksia otetaan sarja, 3–5 kappaletta. Näkö hämärtyy vielä lisää läpän siirtämisen jälkeen, mutta kohdistusvalo pysyy kuitenkin koko ajan potilaan nähtävänä, vaikka muuten olisi sumeaakin.

Kun mittaukset on tehty, teknikko tarkentaa eximer-laserin stromapinnan etupintaaan ja sanoo kaiken olevan valmista. Lääkäri käynnistää eximer-hionnan. Yleensä se kestää parista sekunnnista pariin kymmeneen käytettäessä 400-500 hz eximeriä. Pientä palaneen hajua voi tuntua. Se johtuu siitä, että eximerlaite irrottaa sarveiskalvon kudosta stroman pinnasta noin 2 km/s lähtönopeudella ja kollageeni höyrystyy ilman kitkan vaikutuksesta ilmassa.

Tähtäyspiste näkyy koko ajan sumeana, mutta se voi myös tuntua kiertävän pientä kehää, mikä johtuu siitä että muokkautuvan stroman etupinta muuttaa taitteisuuttaan. Jos tähtäyspiste tuntuu häviävän tässä vaiheessa hetkellisesti sumeuden vuoksi, se ei haittaa, koska sen tarkoitus on vain auttaa pitämään silmää paikoillaan ja pelkkä aikaisemman katsesuunnan säilyttäminen riittää. Tarvittaessa, jos silmä tuntuu heiluvan liikaa, lääkäri nostaa jalan polkimelta ja antaa aikaa kohdistaa katse uudelleen eteenpäin. Käytännössä yksikään potilaani ei ole pyöritellyt silmäänsä niin että siitä olisi ollut lopputuloksen kannalta minkäänlaista haittaa. Näin on, vaikka potilaasta tuntuisikin, että hän ei ole pystynyt pitämään silmäänsä paikoillaan.

Kun eximer-laserointi on ohi, läppä siirretään takaisin paikoilleen ja interfaasia huuhdellaan, läppää silitetään ja merkkien kohdallaan olo tarkastetaan. Kolmiokuivureilla aloitetaan varovainen kuivattelu alasektorin saumasta alkaen. Tässä tavalla imetään silittämisen ohella ylimääräinen neste pois. Läppä kiinnittyy alustaansa kapillaari-ilmiön vaikutuksesta muutamassa minuutissa.

Kun kaikki on valmista, lääkäri poistaa luomituen ja luomiteipin ja potilas siirtyy lepohuoneeseen. Jos epiteeli on tuntunut heikolta toimenpiteessä, voidaan silmän pintaan asettaa terapeuttinen piilolinssi noin tunniksi estämään mahdollista roskantunnetta, kun puudutusaineen vaikutus lakkaa. Piilolinssin käyttö ei ole kuitenkaan välttämättömyys ja sen tarve harkitaan tapauskohtaisesti.

Kategoria(t): Taittovirhekirurgiset menetelmät, Yleistä taittovirhekirurgiasta Avainsana(t): , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Jätä kommentti