Lue päivitetty artikkeli LaserTrustin sivuilta >>
Sarveiskalvojen sairaudet ja rakennepoikkeamat estävät pääsääntöisesti taittovirhekirurgisen toimenpiteen. Tässä kohdin täytyy muistaa, että tietyt usein latenttina pysyvät tilat, kuten forme fruste keratokonus, voivat alkaa kehittyä toimenpiteen seurauksena. Pahimmillaan voidaan kohtuullisen hyvin näkevään taittovirheelliseen silmään aiheuttaa etenevä tila, joka voi johtaa niin huonoon näköön, että joudutaan tekemään lopulta sarveiskalvon siirto.
Sveitsiläinen silmälääkäri Theo Seiler on viime vuosina kehittänyt cross-linking menetelmän, jolla heikentynyttä sarveiskalvoa pystytään vahvistamaan ja parhaimmillaan pysäyttämään kartiopullistuman kehittyminen.
Glaukooma (linkki) ja verkkokalvon tarkan näön alueen rappeutuminen (degeneratio maculae senilis, linkki) ovat yleisiä ikääntyneempien ihmisten sairauksia, ja niiden esiintyminen suvussa ei ole yleensä ottaen este operaatiolle.
Sarveiskalvon ohentuminen vaikuttaa hieman silmänpaineen mittaustuloksiin, mutta kovin suurta hoidollista merkitystä tällä ei ole koska glaukooman diagnostiikassa silmänpaineen lähtötasolla ei ole absoluuttista merkitystä, kuten ei seurannassakaan.
Systeemisairaudet, eli koko elimistöä koskettavat sairaudet
Reumaattiset taudit (linkki) ovat monimuotoinen ryhmä autoimmuunipohjaisia tauteja, jotka joskus affisoivat silmääkin. Yleensä ottaen reumaatikot ovat myös kuivasilmäisiä. Kaikki tähän tautiluokkaan kuuluvat taudit, myös sukuanamneesin suhteen, kuuluisi kertoa lääkärille. Sillä on merkitystä jälkihoidon kannalta. Koska sarveiskalvo kuuluu sidekudosten ryhmään, voi tauti vaikuttaa leikkauksen lopputulokseen.
Terävää asiaa taittovirhekirurgiasta 