Taittovirhekirurgiassa käytettävistä laitteistoista

Lue päivitetty artikkeli LaserTrustin sivuilta >>

Taittovirhekirurgia perustuu laserlaitteiden käyttöön. Maailmassa on neljä valmistajaa, jotka kaikki tekevät hyviä laitteita. Jos jokin laitevalmistaja tekisi täysin ylivoimaisen laserin ja muut tehtaat eivät siihen pystyisi vastaamaan, olisi ennen pitkää tarjolla vain yksi laite. Tämän vuoksi mainostekstiä siitä, että jokin tietty laserlaite olisi kaikissa olosuhteissa kaikkein paras, ei kannata ottaa liian vakavasti. Sama pätee klinikoihin, jotka luonnollisesti markkinoivat palvelujaan laitepohjaisesti. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että jokainen laitemalli, joka on uutena tullut markkinoille alle seitsemän vuotta sitten, tekee kelvollista jälkeä osaavissa käsissä.

Laserkirurgia on kallista ja suurin syy siihen on kallis laitteisto. Toimenpidehuoneen laitteet koostuvat femtosekunti- ja eximerlaserista. Femtosekuntilaserlaitteella tehdään läppä ja eximerlaitteella muutetaan allaolevan sarveiskalvon kaarevuutta. Yhteensä nämä laitteet maksavat valmistajasta riippumatta noin 700 000 – 1 200 000 euroa. Lisäksi laitetta käytettäessä tulee potilaskohtainen lisenssimaksu valmistajalle. Kalliin hinnan kääntöpuolena on se, että tästä rahoitetaan myös valmistajien R&D-osaston toiminta. Laitteet paranevat koko ajan, tosin kyseessä alkaa nykyään olla hienosäätö.

Asiaa voisi havainnollistaa vertauksella automaailmaan: tottahan kääntyvät ajovalot ovat hieno keksintö, mutta ilman niitäkin pääsee paikasta toiseen. Joka tapauksessa kaikki parannukset, pienetkin, ovat parannuksia, jotka kannattaa toivottaa tervetulleiksi. Potilaan ei toisaalta kannata sännätä tämän markkinoinnin perään sokeasti, koska ratkaisevasti tärkeämpää on ajajan ajotaito kuin kääntyvät ajovalot, kunhan auto pelaa moitteettomasti.

Markkinoiden paras läpäntekolaite on mielestäni Ziemerin valmistama. Tämä on siirreltävä laite, mikä on ehdoton etu kaikkiin muihin femtosekuntilaitteisiin verrattuna. Siirreltävyyden ansiosta noin 500 000 euron arvoinen laite saadaan palvelemaan useita klinikoita. Helsingissä oleva Da Vinci on koko ajan paikallaan, mutta esimerkiksi Itä-Suomen vastaava laite liikkuu teknikon mukana noin 60 000 km vuodessa. Läppien laadussa ei ole minkäänlaista eroa, kun näitä kahta vertaa keskenään. Toinen erittäin merkittävä seikka on se, että Ziemerin laitteella saa käytännössä koko sarveiskalvon kattavan läpän aikaan, mikä on kiistaton etu muihin verrattuna.

Haittapuolena on ehkä se, että Ziemerin laite ei sovi hyvin ahtaisiin orbitoihin yhtä helposti kuin ei-liikuteltavat laitteet ilman hyvää näppituntumaa asemoinnissa. Toisaalta, taittovirhekirurgia on käsityötä parhaimmillaan ja siksi tällä hetkellä Ziemer on paras pelkästään läpän tekoon suunniteltu laite.

Eximerlaitteissa ei ole suuria eroja, kunhan laite on taajuudeltaan 400-500Hz ja malli valmistunut esimerkiksi viimeisen 7 vuoden aikana.

Läpätön tulevaisuus?

Seuraava suuri edistysaskel laserrintamalla lienee läpättömän femtosekuntitekniikan (smile) ottaminen kliiniseen käytäntöön. Tässä tekniikassa poistettava storma muodostetaan kokonaan femtosekuntilaserilla muotoilemalla sarveiskalvon sisään taittovirhettä vastaava ”lentikkeli”, joka vedetään pinseteillä pois sarveiskalvon sisästä saman femtosekuntilaitteen tekemää tunnelia pitkin. Tällöin päästään eroon läpän tekemiseen liittyvistä riskeistä (mm läpän alainen epiteelimuodostus).

Toistaiseksi muutamia ongelmia on vielä ratkaisematta. Esimerkiksi tarkentavien operaatioiden mahdollisuutta ei ole. Tarkentava operaatio täytyy siksi tarvittaessa tehdä PRK:na tai sitten avata lentikkeliperi laidoista uudella femtosekuntitoimenpiteellä. Toistaiseksi tällä metodilla tehdään vain suurempia myopiakorjauksia, jotta lentikkeli olisi tarpeeksi paksu ja kestävä kestämään ulosvedon. Lisäksi femtotekniikkaan liittyy aina adheesioiden eli kiinnikkeiden mahdollisuus. Tiukkaa kiinnikettä lienee hankala vapauttaa tunnelin perukoilta.

Smile on jo kliinisessä käytössä mm Egyptissä ja Intiassa. Ensimmäiset sarjat julkaistiin Istanbulin silmäkirurgien talvikokouksessa helmikuussa 2011. Näkemykseni on, että kyseessä on tulevaisuuden tapa toimia. Toistaiseksi varmemmat tulokset varmempine jälkihoitomahdollisuuksineen saavutetaan vielä nykyisellä läpällisellä femtolasik-tekniikalla. Alan kehitys on kuitenkin ollut nopeaa ja ehkä jonain päivänä myös läpät jäävät rutiinikäytäntönä historiaan.